Pelillisyys ei ole pelaamista

 

Pelillisyys on sana, jota käytetään usein tietämättä oikeastaan, mitä se tarkoittaa. Se ei ole pelaamista. Se ei ole pelisuunnittelua, ei simulaatiota,  eikä se ole myöskään pelien käyttämistä jonkin prosessin osana.

 

Pelillisyydessä on kysymys siitä, että käytetään peleistä tuttuja elementtejä sellaisessa  viitekehyksessä, joka ei ole peli. Tavoitteena on saada aikaan sellaista käytöstä, joka parantaa oppimisen laatua.  Toiminnan kokonaishyödyn on oltava parempi, kuin ilman tuota pelillistä elementtiä. Muuten pelillistäminen joko kohdistuu väärään toimintaan tai se on turha.

 

Pelillisiä elementtejä on lukuisia, mutta ne voitaisiin tiivistää pelin dynamiikkaan, mekaniikkaan ja peliobjekteihin.

 

Sopivalla kohdennetulla ja suunnitellulla käyttäytymisen ohjaamisella pelillisillä elementeillä voidaan parantaa tehokkuutta, oppimisen hyötysuhdetta, jaksamista, motivaatiota, selkeyttä, jne.

 

Pelillisyyden määrittely voi olla toisaalta hyvin väljä, jolloin sen voidaan ymmärtää olevan kaikenlaista sitouttavaa toimintaa alkaen palkintojen jakamisesta tarinan tai juonen dynamiikkaan. Pelillisyys ei  kuitenkaan ole mitä tahansa motivaation tai viihtyvyyden edistämistä, vaan se kohdistuu ennalta suunniteltuihin solmukohtiin ja toimintoihin.

 

 

Motivaatio

 

Kuvaavaa on miten oppija voi motivoitua matematiikasta vasta silloin, kun hän perustaa yrityksen. Yrittäjän on osattava laskea prosentteja, katteita, kustannuksia, hintoja ja voittoja. Toiminnan tavoite antaa syyn tehdä asioita, joita muuten ei tekisi. Kun tavoite on määritelty ja kohdennettu oikein, on mietittävä millaisella tekemisellä tai käyttäytymisellä tuohon tavoitteeseen päästään. Kauppaleikit ovat olleet osana alkuopetusta jo ennen nykyistä opettajapolvea.

 

Pelillisyydessä pyritään korkeaan sisäiseen motivaatioon. Tekemisen, halutun käyttäytymisen olisi suunniteltava niin, että tekeminen tuntuu omalta. Tekeminen palvelee omaa hyötyä  ja se voi liittyä huviin, yhdessä olemiseen, kilpailuun tai vaikkapa jonkin hyvän, arvokkaan palvelemiseen. Joskus tekemisen mielekkyys löytyy ulkoisten palkkioiden tai hyödyn kautta.

 

Motivoituminen riippuu siitä, mihin haluamme sitoutua. Ihmiset, jotka mielellään työskentelevät yhdessä haluavat erilaisia asioita, kuin kilpailusta  tai riskin ottamisesta nauttivat. Jotkut haluavat suunnitella ja rakentaa tai tutkia. Yhteistä useimmille  on se, että he nauttivat haasteista.

 

Kun pelaaja saa pelissä tehdä omia valintoja, se motivoi ja innostaa. Autonomisuus on tärkeä motivaatiotekijä. Toisaalta motivaatioon liittyy osaaminen, jolloin oma tunne pystyvyydestä rohkaisee ja innostaa. Siksi pelin on oltava aluksi helppo ja haasteiden vaikeustason noustava prosessin myötä. Liian helppo peli passivoi. Näiden lisäksi tärkeä motivoiva tekijä on yhdessä tekeminen. Haluamme toisaalta liittyä toisiin ja toisaalta saada vastusta ja näyttää taitojamme.

 

 

Motivaation kannalta välitön palaute on tärkeää.  Lisäksi kehittyminen motivoi. Siksi tarvitaan seurantajärjestelmä. Pelillisyys on haastavaa juuri tuon palautevaatimuksen takia. Pahimmillaan palaute on ahdistava ranking-lista, jossa säälimätön vertailu kertoo oman sijoituksen, mutta ei sitten muuta. Parhaimmillaan palaute on kannustavaa informaatiota jännittävästä kilpailusta toisia tai itseä vastaan.

 

 

 

Katselukerrat: 34

Kommentti

Sinun tulee olla Pelipeda:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Pelipeda

Make believe and design worlds. Model the authentic world and mix the fact in fiction.

Join to groups!

Pyydä luomaan yhteisöllesi ryhmä. Suunnitelkaa tai käsitelkää yhteisönne kesken pelioppimisen tavoitteita ja käytännön toteutuksia

 

Ask to create a group for your community. Discuss, plan and share results.

Tapahtumat

Merkki

Lataa...

© 2017   Created by Mauri Laakso.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot